Ennen kuin selität valoterapiaa yksityiskohtaisesti, on tärkeää muistaa sen alkuperä. Ensimmäiset valon terapeuttiset käyttötarkoitukset juontavat juurensa 1900-luvun lopulle, ja tanskalainen tutkija Niels Ryberg Finsen osoitti valon stimuloivan immuunipuolustusta ja mahdollistavan taistelun infektioita (tuberkuloosi jne.) vastaan.
Jouduimme odottamaan lähes 80 vuotta, jotta valon terapeuttinen käyttö saavutti merkittävän tason. Norman Rosenthal, Washingtonissa asuva eteläafrikkalainen lääkäri, huomasikin hänen kustannuksellaan, että hän tunsi olonsa melko masentuneeksi syksyn saapuessa. Sen jälkeen hän alkoi tutkia asiaa National Institute of Mental Healthin kollegoidensa kanssa ja osoitti ensimmäistä kertaa, että tätä kausiluonteista vaikutusta oli mahdollista hoitaa altistamalla keinovalolle. Valoterapia syntyi!
Vuoteen 2005 asti vaadittiin kärsivällisyyttä, jotta American Psychiatry Association tunnusti valoterapian ensiluokkaiseksi lääkkeeksi kausittaiseen masennukseen, joka tunnetaan myös nimellä kausiluonteinen mielialahäiriö.
Myöhemmin valoterapian sovellusalue laajeni voimakkaasti, kun vuonna 2002 löydettiin pigmenttisoluja ja valon vaikutus biologisen kellon epätasapainoon. Joka vuosi tulee esille uusia tutkimuksia, joissa korostetaan valon myönteisiä vaikutuksia muissa indikaatioissa, kuten Parkinsonin taudissa, Alzheimerissa, aivovammoissa, tupakan tai alkoholin vieroitushoidossa jne.
Valoterapia ei siis ole mikään villitys vaan todella tieteellinen todellisuus, joka löytää tulevaisuudessa paikkansa jokaisen terapeutin työkalulaatikossa.

Discover what role light plays on the body
with Roland Pec - sleep specialist and chrono-therapist