Mikä on unihäiriö ja miksi se tapahtuu? Oireiden ymmärtäminen ja hallinta

Toinen näkyvä uneliaisuuden oire on, että potilaalla on voimakas halu välttää unta hinnalla millä hyvänsä, mikä vahingoittaa hänen terveyttään.

Useimpien fobioiden perimmäinen syy on epäselvä, ja sama koskee uneliaisuutta, mikä tekee niistä luonnostaan ​​​​vaikeita diagnosoida.

Siitä huolimatta uneliaisuus voi olla oire muista ongelmista. Esimerkiksi joku, jolla on painajainen ja posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD), haluaa todennäköisesti välttää unta hinnalla millä hyvänsä, ei kokea painajaisia , jotka saavat heidät kokemaan uudelleen traumaattisia kokemuksiaan.

Lisäksi uni saa tietyt ihmiset tuntemaan olonsa haavoittuviksi. On siis olemassa myös pelko joutua hyökkäyksen kohteeksi tai alistua hengenvaarallisiin terveyshaasteisiin.

Yksittäinen unihalvaus on myös mahdollinen unifobian riskitekijä. Eristetty unihalvaus on tila, jossa yksilöt eivät voi tilapäisesti liikkua herääessään, vaikka he ovat tietoisia ympäristöstään. Tällaiset jaksot voivat myös lisätä yksilön pelkoa ja hermostuneisuutta unen ympärillä.

Kuten aiemmin mainittiin, fobiat ovat monimutkaisia ja haastavia diagnosoida. Diagnostic and Statistical Manual (DSM) kuvaa kuitenkin seitsemän kriteeriä fobian diagnosoimiseksi, mukaan lukien uneliaisuus. Kriteerien kohokohtia ovat:

• Huomattava pelko tai ahdistus liittyy fobiaan, tässä tapauksessa uneen
• Pelko ja ahdistus yöllä kestävät pitkään, yli kuusi kuukautta
• Yksilöt yrittävät aktiivisesti välttää fobiaa
• Fobia aiheuttaa merkittävää kärsimystä ja heikentää ihmisen elämänlaatua
• Ei ole muita järkeviä selityksiä, kuten mielenterveyshäiriöiden, kuten sosiaalisen ahdistuneisuushäiriön, diagnosointi

Uneliaisuuden hoitoon ei ole nimenomaisesti määrätty hoitoa. Mielenterveysalan ammattilaiset yleensä tutkivat erilaisten käyttäytymisterapioiden ja lääkkeiden yhdistelmää unihäiriön ja uneliaisuuden hallitsemiseksi.

Yleisiä menetelmiä ovat altistusterapia, silmien liikkeiden desensitisointi ja uudelleenkäsittely (EMDR) ja kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT).

Lääkkeiden osalta määrätään usein lääkkeitä, jotka auttavat vähentämään ahdistusta tai pelkoa, kuten bentsodiatsepiinit. Beetasalpaajat ovat toinen esimerkki lääkkeistä, joita terveydenhuollon ammattilaiset voivat määrätä henkilölle, jolla on uneliaisuus.

Olet luultavasti täällä, koska etsit vastauksia kysymykseen "Miksi ahdistun öisin?" kysymys. Uniahdistus voi johtua useista ongelmista, mukaan lukien psykologiset, ympäristölliset ja fyysiset tekijät.

Jokapäiväisen elämän stressistä nykymaailmamme häiriötekijöihin, jokaisella teoksella on oma roolisi pitämään sinut hereillä öisin. Tutkimme näitä tekijöitä alla.

Stressi, joka johtuu työstä, ihmissuhteista tai muista elämänolosuhteista, voi laukaista yöahdistusta, mikä vaikeuttaa nukahtamista tai nukahtamista.

Menet nukkumaan ja yhtäkkiä muistat, että vuokra on erääntynyt, mutta sinulla ei ole vielä koko summaa. Tai muistat työssäsi tärkeän suorituksen, jota et ole vielä ratkaisemassa, vaikka määräaika lähestyy.

Ja samalla tavalla kehosi aktivoi stressivastemekanisminsa , mukaan lukien hormonien, kuten adrenaliinin ja kortisolin, vapautuminen . Näiden hormonien läsnäolo antaa aivoille signaalin pysyä hereillä, mikä vaikeuttaa nukahtamista.

Lisäksi ratkaisemattomat tunteet, kuten viha, suru tai huoli, voivat ilmetä ahdistuksena yrittäessään nukkua, mikä johtaa ajatuksiin ja levottomuuteen.

Tunteiden ja unen välisiä yhteyksiä koskevassa tutkimuksessa tutkijat havaitsivat, että " mitä korkeampi vihan pistemäärä ja mitä pienempi kontrollin pistemäärä, sitä korkeampi oli unen puhkeamisen latenssi", termi, joka kuvaa kuinka kauan ihmisellä kestää nukahtaa.

Joskus unihäiriö voi alkaa kohtalaisesti ja epäjohdonmukaisesti. Toistuva unihäiriö voi kuitenkin karata hallinnasta.

Esimerkiksi kun uni-ahdistuneisuudesta tulee öinen rutiini, saatat alkaa olla huolissasi kyvyttömyydestäsi nukkua, jolloin syntyy noidankehä, jossa unihäiriö synnyttää lisää ahdistusta ja häiritsee unta entisestään.

Ajatukset univajeen mahdollisista seurauksista, kuten työsuorituksen heikkeneminen tai kognitiivisten toimintojen heikkeneminen, laukaisevat pääasiassa ahdistusta. Kaikki tämä voi pahentaa unta ympäröivää ahdistusta, erityisesti niille, joilla on korkea ahdistuneisuusherkkyys.

Tutkimusten mukaan henkilöt, joilla on korkea ahdistuneisuusherkkyys , kiinnittävät enemmän huomiota ahdistuneisuusoireisiin ja tulkitsevat ne vaarallisiksi tai katastrofaalisiksi, mikä johtaa reaktioihin, kuten paniikkikohtauksiin ja heräämiseen ahdistukseen keskellä yötä.

Melu, valo, lämpötila ja muut ympäristössäsi olevat tekijät, kuten patja ja vuodevaatteet, voivat myös häiritä unta ja lisätä unta ympäröivää ahdistusta. Useat tutkimukset ovat osoittaneet tämän todeksi.

Psyykkiset ja fyysiset sairaudet voivat kaikki myötävaikuttaa unihäiriöön. Henkilöt, jotka kärsivät mistä tahansa ahdistuneisuushäiriöstä, ovat erityisen alttiita. Lisäksi ahdistuneisuus ja unihäiriöt liittyvät läheisesti toisiinsa.

Esimerkkejä unihäiriöihin johtavista ahdistuneisuushäiriöistä ovat yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (GAD), PTSD, paniikkihäiriö ja pakko-oireinen häiriö (OCD). Esimerkiksi GAD vaikuttaa merkittävästi unen alkamiseen .

Krooninen kipu, hengityssairaudet, kuten uniapnea, unihäiriöt, kuten krooniset uniongelmat, ja neurologiset sairaudet voivat myös häiritä unta ja pahentaa ahdistusta. Jopa 86 % kroonista kipua kärsivistä potilaista kärsii erilaisista unihäiriöistä, jotka voivat lopulta johtaa unihäiriöön.

Kaoottinen tai stressaava kotiympäristö voi vaikeuttaa rentoutumista ja rentoutumista ennen nukkumaanmenoa, mikä lisää unen ahdistusta. Esimerkki stressaavasta ympäristöstä on paikka, joka muistuttaa menneistä traumaattisista tapahtumista.

Vastaavasti makuuhuoneesta voi tulla stressaava ympäristö, kun teet aktiviteetteja, kuten työtä tai selaat sosiaalista mediaa sängyssä. Työhön liittyvä stressi voi levitä nukkumaanmenoaikaan, jolloin sammuttaminen ja nukahtaminen on haastavaa. Tämä koskee erityisesti etätyöntekijöitä.

Ajattele sitä hetki: kun selaat sosiaalista mediaa, on suuri mahdollisuus, että kohtaat jotain jännittävää, pelottavaa tai stressaavaa. Jännittävä sisältö stimuloi aivoja ja pitää sinut hereillä.

Pelottava sisältö voi ruokkia ahdistustasi ja saada sinut pelkäämään unta ja stressaava sisältö, kuten sanoimme aiemmin, voi laukaista reaktioita, jotka pidentävät unen alkamista.

Nykymaailmassa on odotuksia, joissa sinun odotetaan olevan jatkuvasti käytettävissä.

Tietty työdynamiikka vaatii enemmän kuin perinteinen 40 tunnin työviikko, ja työskentely sellaisessa yrityksessä voi painostaa sinua pysymään yhteydessä jopa unesi kustannuksella, mikä ylläpitää uniahdistusta.

Jopa sosiaalisen median alustat on optimoitu pitämään sinut jatkuvasti verkossa aina Sinulle-välilehdistä algoritmeihin, jotka kuratoivat kiinnostuksen kohteisiisi liittyvää sisältöä.

Kaikki nämä tekevät rajojen asettamisesta kaiken huomiosi kaipaavan välille haastavaa, mikä lisää stressiä ja ahdistusta, varsinkin kun yrität rauhoittua nukkumaan.

Unen ahdistuksen vähentämiseen liittyy erilaisia ​​toimenpiteitä, kuten elämäntapamuutoksia, rentoutumistekniikoita ja suotuisaa uniympäristöä.

Tässä on joitain tehokkaita strategioita:

Rentoutumismenetelmät voivat auttaa vähentämään ja hallitsemaan stressiä. Näiden tekniikoiden harjoitteleminen ennen nukkumaanmenoa voi rentouttaa sekä kehoa että mieltä, jolloin voit nukahtaa nopeammin.

Joitakin menetelmiä, joita voit käyttää unihäiriön voittamiseksi, ovat:

• Syvä hengitys: Tämä rentoutumistekniikka sisältää hitaan syvän hengityksen, mikä aktivoi kehon luonnollisen rentoutumisreaktion. Varmista, että hengität sisään nenäsi kautta ja hengität ulos suun kautta.
• Mindfulness-meditaatio tai ohjatut kuvat: Tämä tekniikka auttaa sinua keskittymään nykyhetkeen tai rauhoittavaan kuviin ja lievittää ajatuksia. Tarvitset hiljaisen ympäristön optimoidaksesi hyödysi tästä harjoituksesta.

Ihanteellisen nukkumismakuuhuoneen suunnitteluun kuuluu makuuhuoneesi optimointi rentoutumisen ja levollisen unen edistämiseksi.

Riippuen siitä, missä yövyt ja milloin aurinko laskee, saatat joutua asentamaan pimennysverhot tai kaihtimet estämään valon katulampuista tai auringonvalosta. Jos ympäristön valoa ei voida välttää, harkitse silmämaskin käyttöä.

Minimoi myös meluhäiriöt. Jos et voi vähentää melutasoa, ehkä yövyt hostellissa, voit käyttää korvatulppia. Suosittelemme myös investoimaan tukipatjaan ja tyynyihin, jotka sopivat nukkumismieltymyksiisi.

Lopuksi, pidä huone viileänä. Asiantuntijoiden mukaan ihanteellinen huonelämpötila makuuhuoneeseen on 65 Fahrenheit-astetta tai 18,3 celsiusastetta.

Säännöllisen auringonvalolle altistumisen puute voi häivyttää vuorokausirytmisi. Synkronista poikkeava vuorokausirytmi vaikuttaa energiatasoosi päivällä ja kykyysi nukahtaa yöllä.

Tutkimukset osoittavat, että Luminette-valohoitolasin käyttö johtaa " merkittäviin parannuksiin koeryhmässä nukahtamisen viivästymisen, laadun ja päiväsaikaan uneliaisuuden suhteen".

Jos mietit kuinka päästä eroon pahasta ahdistuksesta yöllä, niin hyvä paikka aloittaa on elämäntapamuutosten tekeminen.

Hyvän unihygienian harjoittaminen, kuten kiinteä uni-herätysaikataulu ja yörituaalit, voivat auttaa vähentämään unen ahdistusta ja auttaa sinua lepäämään paremmin ilman, että sinun tarvitsee ottaa unilääkettä.

Voit upottaa valitsemasi rentoutumistekniikan unirutiinisi muuttaaksesi sen tapaksi.

Muita hyödyllisiä vinkkejä unen ahdistuksen vähentämiseen ovat:

• Harjoittele ajanhallintaa: Jaa tehtävät hallittaviin osiin ja tee ne niiden tärkeysjärjestyksen mukaan vähentääksesi ylikuormituksen tunnetta ja estääksesi myöhäisillan murehtimista keskeneräisistä töistä.
• Aseta rajat: Aseta rajat työlle tai henkilökohtaisille velvoitteille, jotta ne eivät häiritse uniaikaasi. Opi sanomaan ei sitoumuksille, jotka voivat odottaa seuraavaan päivään. Rajojen asettaminen sisältää elektronisten laitteiden, kuten älypuhelimien, tablettien tai tietokoneiden, välttämisen vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa.
• Vältä piristeitä, kuten kahvia ja alkoholia, monta tuntia ennen nukkumaanmenoa.
• Rajoita päiväunet alle 1 tuntiin ja vältä niitä, kun kello on 15.00.
• Vältä suuria, raskaita aterioita ja liiallista nesteen nauttimista lähellä nukkumaanmenoa, jotta vältät epämukavuuden ja häiritsevät yölliset virtsaamisherätykset.
• Yritä saada vähintään 30 minuuttia auringonvaloa päivittäin.